Tieto on filosofisen teorian mukaan hyvin perusteltu tosi käsitys. Tiedossa on aina uskomus jostain. Jos joku kertoo toiselle ihmiselle, että ulkona paistaa aurinko, niin hänellä on uskomus asiasta. Auringon paistamiselle ei ole hyviä perusteluita, mutta silti siihen useimmiten uskotaan. Tietäminen edellyttää uskomista, mutta uskominen ei tietämistä. Jos joku kertoo minulle, että ulkona on lämmin, niin en itse tiedä sitä, mutta uskon siihen. Toisinpäin taas ei voi ajatella. Tietäisin, että ulkona on lämmin, mutta en uskoisi sitä.
Tieto on arkielämässä sitä, mitä opitaan koulussa, löydetään internetistä ja mitä kuullaan uutisissa. Sen ajatellaan olevan varmaa ja totta. Uutisissa kuulemme ja näemme mitä maailmalla tapahtuu.
Voiko tieto olla väärää? Olisi liian kova vaatimus, että tieto olisi aina totta. Tietoa ei välttämättä ole niin paljon , jos sen pitää aina olla totta. Tieto ei oman näkemykseni mukaan ole aina totta. Se on enemmän uskomus, joka on perusteltu hyvin.
Tiedon näkökulmia
Skeptismi takoittaa tiedon epäilemistä ja uskomusten kyseenalaistamista. Kaikelta tiedolta vaaditaan perustelua. Tyypillinen skeptikkojen asettama kysymys on: "voitko olla täysin varma mistään?"Omasta mielestäni monesta asiasta ei voi olla sataprosenttisen varma. Liiallinen skeptismi ei ole mielestäni hyväksi, mutta kaikkeen vähän epävarmempaan tietoon on hyvä suhtautua vähän skeptisesti.
Empirismin mukaan tieto perustuu havaintoihin. Esimerkiksi huomatessani, että jostain kaupasta on jokin tarvitsemani tarvike on loppu, yhdistän tämän seuraavaan kertaan. Kun menen ensi kerralla samaan kauppaan, niin ajattelen, ettei siellä nytkään ole tarviketta, jota silloin tarvitsin. Empirismiä esiintyy jokapäiväisessä arkielämässä.
maanantai 4. huhtikuuta 2011
sunnuntai 3. huhtikuuta 2011
Mind-body-ongelma
Mind-body-problem eli mieli-ruumis-ongelma tarkoittaa sitä, miten aivot eli aineellinen voi olla yhteydessä kehoon. Ovatko ajatukset aineellisia vai aineettomia? Toimivatko aivot mielen vai kehon voimalla. Ajatukset ovat arkijärjellä ajateltuna aineettomia eli henkisiä. Kuitenkin syvemmin ajateltuna ne voivat olla myös aineellisia. Mutta kuinka ajatuksia voi syntyä pelkästä möykystä harmaata ainetta, jolla on vain sähkökemiallisia ominaisuuksia?
Dualismi
Dualismissa ajatellaan, että mieli ja ruumis ovat erillisiä. Henksiet ilmiöt ovat ei-fysikaalisia. Dualismin puolella on helppo olla. Tavallinen ihminen, joka ei ole filosofiaa opiskellut, vastaa, että mieli on omaa sielua ja minäänsä. Henkiset ajatukset ovat siis osa omaa sielua eivätkä ne ole fysikaalisia. Ihmisten on terve-järkistä ja normaalia ajatella, että on olemassa sekä aineellisia että aineettomia ajatuksia.
Monismi
Monismissa mielen ja ruumiin välillä ei ole mitään perustavaa eroa. Monismin yleisimmät muodot ovat fysikalismi ja idealismi. Fysikalismin mukaan ainoa olemassaoleva substanssi on fysikaalinen. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi aivot ovat ainoastaan fysikaalisia eli koostuvat vain aineesta. Fysikalismissa koko todellisuus perustuu pohjimmiltaan jostain aineesta tai energiasta. Idealismissa kaikki on vain toisinpäin. Todellisuus ja oliot ovat pohjimmiltaan henkisiä.
Dualismi
Dualismissa ajatellaan, että mieli ja ruumis ovat erillisiä. Henksiet ilmiöt ovat ei-fysikaalisia. Dualismin puolella on helppo olla. Tavallinen ihminen, joka ei ole filosofiaa opiskellut, vastaa, että mieli on omaa sielua ja minäänsä. Henkiset ajatukset ovat siis osa omaa sielua eivätkä ne ole fysikaalisia. Ihmisten on terve-järkistä ja normaalia ajatella, että on olemassa sekä aineellisia että aineettomia ajatuksia.
Monismi
Monismissa mielen ja ruumiin välillä ei ole mitään perustavaa eroa. Monismin yleisimmät muodot ovat fysikalismi ja idealismi. Fysikalismin mukaan ainoa olemassaoleva substanssi on fysikaalinen. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi aivot ovat ainoastaan fysikaalisia eli koostuvat vain aineesta. Fysikalismissa koko todellisuus perustuu pohjimmiltaan jostain aineesta tai energiasta. Idealismissa kaikki on vain toisinpäin. Todellisuus ja oliot ovat pohjimmiltaan henkisiä.
Determinismi ja vapaa tahto
Determinismin mukaan kaikki tapahtuu jonkin seurauksesta eli kaikella on syynsä. Jos ihminen tekee jotain edellisenä päivänä, niin se heijastuu seuraavaan päivään.
Determinismi vs. vapaa tahto
Determinismi asetetaan usein vastakkain vapaan tahdon kanssa, jota kutsutaan imkompatibilismiksi. Siinä jompaakumpaa, determinimiä tai vapaata tahtoa, pidetään totena. Determinismissä mikään ei voi tapahtua toisin. Usein juuri tulee ajateltua, että mitä jos olisi käynyt toisin tai mitä olisi tapahtunut, jos olisin toiminut toisin.
Kova determinismi on näkemys, jonka mukaan kaikkeus toimii kokonaan deterministisestä, eikä determinismi ole yhteensopiva vapaan tahdon kanssa. Tämän vuoksi kovan determinismin näkökulmasta vapaa tahto on pelkkä illuusio. Tästä herää kysymys, että eikö ihmisellä ole ollenkaan vapaata tahtoa? Kaikki muka tapahtuu jonkin asian takia eikä voi itse päättää mitä tekee. Omasta mielestäni pystyn valitsemaan vapaasti, mutta valintaani kuitenkin vaikuttaa se, mitä on aikaisemmin tapahtunut. Jos olen esimerkiksi syönyt jotain ruokaa edellisenä päivänä, niin en syö sitä samaa seuraavana päivänä.
Pehmeässä determinismissä ihmisen tulevaisuus on tuntematon, mutta valinnat kuitenkin auttavat sen määräytymisessä. Tämä on lievempi muoto kovasta determinismistä ja se sopii paremmin omaan näkemykseeni.
Kristinusko ja Vapaa tahto
Kristinuskossa esiintyy vapaaseen tahtoon liittyviä asioita Voidaan ajatella, että Jumala vapaaehtoisesti rajoittaa omaa kaikkivoipaisuttaan sillä tavalla, ettei hän toimi oman luonteensa tai antamiensa lupausten vastaisesti. Tämä sisällyttää tietysti myös sitoutumisen logiikkaan, jolloin hän ei voi kaikkivoipaisuutensa turvin esimerkiksi toimia lupauksiansa vastaan rikkomatta niitä. Myös ihmisen vapaa tahto edellyttää sitä, että Jumala rajoittaa toimivaltuuksiaan niin, että ihmisellä on todellinen mahdollisuus valita vastoin Jumalan tahtoa. Ihminen siis voi vapaan tahdon mukaan valita, että uskooko hän Jumalaan.
Determinismi vs. vapaa tahto
Determinismi asetetaan usein vastakkain vapaan tahdon kanssa, jota kutsutaan imkompatibilismiksi. Siinä jompaakumpaa, determinimiä tai vapaata tahtoa, pidetään totena. Determinismissä mikään ei voi tapahtua toisin. Usein juuri tulee ajateltua, että mitä jos olisi käynyt toisin tai mitä olisi tapahtunut, jos olisin toiminut toisin.
Kova determinismi on näkemys, jonka mukaan kaikkeus toimii kokonaan deterministisestä, eikä determinismi ole yhteensopiva vapaan tahdon kanssa. Tämän vuoksi kovan determinismin näkökulmasta vapaa tahto on pelkkä illuusio. Tästä herää kysymys, että eikö ihmisellä ole ollenkaan vapaata tahtoa? Kaikki muka tapahtuu jonkin asian takia eikä voi itse päättää mitä tekee. Omasta mielestäni pystyn valitsemaan vapaasti, mutta valintaani kuitenkin vaikuttaa se, mitä on aikaisemmin tapahtunut. Jos olen esimerkiksi syönyt jotain ruokaa edellisenä päivänä, niin en syö sitä samaa seuraavana päivänä.
Pehmeässä determinismissä ihmisen tulevaisuus on tuntematon, mutta valinnat kuitenkin auttavat sen määräytymisessä. Tämä on lievempi muoto kovasta determinismistä ja se sopii paremmin omaan näkemykseeni.
Kristinusko ja Vapaa tahto
- Jos Jumala on kaikkitietävä, hän tietää etukäteen miten kukin tulee elämänsä elämään.
- Ihmisen ei tarvitsisi elää jotta Jumala voi hänet sijoittaa Taivaaseen tai Helvettiin.
- Jos 2. ei ole totta, Jumala ei ole kaikkitietävä.
- Jos 3. on totta, Jumala ei ole Jumala.
- Vapaan tahdon tulokset ovat ennalta tunnetut
Kristinuskossa esiintyy vapaaseen tahtoon liittyviä asioita Voidaan ajatella, että Jumala vapaaehtoisesti rajoittaa omaa kaikkivoipaisuttaan sillä tavalla, ettei hän toimi oman luonteensa tai antamiensa lupausten vastaisesti. Tämä sisällyttää tietysti myös sitoutumisen logiikkaan, jolloin hän ei voi kaikkivoipaisuutensa turvin esimerkiksi toimia lupauksiansa vastaan rikkomatta niitä. Myös ihmisen vapaa tahto edellyttää sitä, että Jumala rajoittaa toimivaltuuksiaan niin, että ihmisellä on todellinen mahdollisuus valita vastoin Jumalan tahtoa. Ihminen siis voi vapaan tahdon mukaan valita, että uskooko hän Jumalaan.
sunnuntai 27. maaliskuuta 2011
Ontologia
Mikä/mitä on todellisuus?
Onko se mitä näemme ja mitä aistimme todellisuutta?
Ontologia tutkii olemisen luonnetta koskevia kysymyksiä. Se on yksi metafysiikan osa-alue. Ontologiaan liittyviä kysymyksiä on paljon. Esimerkiksi mikä kaikki on todellisuutta ja miten se määritellään. Onko koko elämäni ollut vain unta ja herään lopulta todellisuuteen? Sitä ei voi tietää.
Olemassa voi olla sekä aineellisesti (materialismi) että ei-aineellisesti eli henkisesti (idealismi).
Materialismissa todellisuus on aineellista. Asiat kuten esimerkiksi tuoli ja pöytä ovat ainoastaan olemassa.
Idealismissa todellisuu on perimmiltään henkistä. On olemassa jokinhenkinen voima tai jumala.
Onko mielikuvitus totta? Riippuu miten todellisuus perustellaan. Se voi olla sitä idealismin mukaan. Mielikuvitus ja ihmisten keksimät mielikuvitusolennot ovat ihmisen omaa keksimää todellisuutta, esimerkiksi elokuvien supersankarit kuten Spiderman. Mielikuvituksesta puhutaan myös aiemmin tänään katsomassani South Park- sarjan yhdessä jaksossa. Siinä päädytään johtopäätökseen, että mielikuvitushahmot ja mielikuvitus on totta.
Onko se mitä näemme ja mitä aistimme todellisuutta?
Ontologia tutkii olemisen luonnetta koskevia kysymyksiä. Se on yksi metafysiikan osa-alue. Ontologiaan liittyviä kysymyksiä on paljon. Esimerkiksi mikä kaikki on todellisuutta ja miten se määritellään. Onko koko elämäni ollut vain unta ja herään lopulta todellisuuteen? Sitä ei voi tietää.
Olemassa voi olla sekä aineellisesti (materialismi) että ei-aineellisesti eli henkisesti (idealismi).
Materialismissa todellisuus on aineellista. Asiat kuten esimerkiksi tuoli ja pöytä ovat ainoastaan olemassa.
Idealismissa todellisuu on perimmiltään henkistä. On olemassa jokinhenkinen voima tai jumala.
Onko mielikuvitus totta? Riippuu miten todellisuus perustellaan. Se voi olla sitä idealismin mukaan. Mielikuvitus ja ihmisten keksimät mielikuvitusolennot ovat ihmisen omaa keksimää todellisuutta, esimerkiksi elokuvien supersankarit kuten Spiderman. Mielikuvituksesta puhutaan myös aiemmin tänään katsomassani South Park- sarjan yhdessä jaksossa. Siinä päädytään johtopäätökseen, että mielikuvitushahmot ja mielikuvitus on totta.
Tilaa:
Kommentit (Atom)