Tieto on filosofisen teorian mukaan hyvin perusteltu tosi käsitys. Tiedossa on aina uskomus jostain. Jos joku kertoo toiselle ihmiselle, että ulkona paistaa aurinko, niin hänellä on uskomus asiasta. Auringon paistamiselle ei ole hyviä perusteluita, mutta silti siihen useimmiten uskotaan. Tietäminen edellyttää uskomista, mutta uskominen ei tietämistä. Jos joku kertoo minulle, että ulkona on lämmin, niin en itse tiedä sitä, mutta uskon siihen. Toisinpäin taas ei voi ajatella. Tietäisin, että ulkona on lämmin, mutta en uskoisi sitä.
Tieto on arkielämässä sitä, mitä opitaan koulussa, löydetään internetistä ja mitä kuullaan uutisissa. Sen ajatellaan olevan varmaa ja totta. Uutisissa kuulemme ja näemme mitä maailmalla tapahtuu.
Voiko tieto olla väärää? Olisi liian kova vaatimus, että tieto olisi aina totta. Tietoa ei välttämättä ole niin paljon , jos sen pitää aina olla totta. Tieto ei oman näkemykseni mukaan ole aina totta. Se on enemmän uskomus, joka on perusteltu hyvin.
Tiedon näkökulmia
Skeptismi takoittaa tiedon epäilemistä ja uskomusten kyseenalaistamista. Kaikelta tiedolta vaaditaan perustelua. Tyypillinen skeptikkojen asettama kysymys on: "voitko olla täysin varma mistään?"Omasta mielestäni monesta asiasta ei voi olla sataprosenttisen varma. Liiallinen skeptismi ei ole mielestäni hyväksi, mutta kaikkeen vähän epävarmempaan tietoon on hyvä suhtautua vähän skeptisesti.
Empirismin mukaan tieto perustuu havaintoihin. Esimerkiksi huomatessani, että jostain kaupasta on jokin tarvitsemani tarvike on loppu, yhdistän tämän seuraavaan kertaan. Kun menen ensi kerralla samaan kauppaan, niin ajattelen, ettei siellä nytkään ole tarviketta, jota silloin tarvitsin. Empirismiä esiintyy jokapäiväisessä arkielämässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti