sunnuntai 3. huhtikuuta 2011

Determinismi ja vapaa tahto

 Determinismin mukaan kaikki tapahtuu jonkin seurauksesta eli kaikella on syynsä. Jos ihminen tekee jotain edellisenä päivänä, niin se heijastuu seuraavaan päivään.


Determinismi vs. vapaa tahto

Determinismi asetetaan usein vastakkain vapaan tahdon kanssa, jota kutsutaan imkompatibilismiksi. Siinä jompaakumpaa, determinimiä tai vapaata tahtoa, pidetään totena. Determinismissä mikään ei voi tapahtua toisin. Usein juuri tulee ajateltua, että mitä jos olisi käynyt toisin tai mitä olisi tapahtunut, jos olisin toiminut toisin.
             Kova determinismi on näkemys, jonka mukaan kaikkeus toimii kokonaan deterministisestä, eikä determinismi ole yhteensopiva vapaan tahdon kanssa. Tämän vuoksi kovan determinismin näkökulmasta vapaa tahto on pelkkä illuusio. Tästä herää kysymys, että eikö ihmisellä ole ollenkaan vapaata tahtoa? Kaikki muka tapahtuu jonkin asian takia eikä voi itse päättää mitä tekee. Omasta mielestäni pystyn valitsemaan vapaasti, mutta valintaani kuitenkin vaikuttaa se, mitä on aikaisemmin tapahtunut. Jos olen esimerkiksi syönyt jotain ruokaa edellisenä päivänä, niin en syö sitä samaa seuraavana päivänä.
              Pehmeässä determinismissä ihmisen tulevaisuus on tuntematon, mutta valinnat kuitenkin auttavat sen määräytymisessä. Tämä on lievempi muoto kovasta determinismistä ja se sopii paremmin omaan näkemykseeni.
               


Kristinusko ja Vapaa tahto

  1. Jos Jumala on kaikkitietävä, hän tietää etukäteen miten kukin tulee elämänsä elämään.
  2. Ihmisen ei tarvitsisi elää jotta Jumala voi hänet sijoittaa Taivaaseen tai Helvettiin.
  3. Jos 2. ei ole totta, Jumala ei ole kaikkitietävä.
  4. Jos 3. on totta, Jumala ei ole Jumala.
  5. Vapaan tahdon tulokset ovat ennalta tunnetut

Kristinuskossa esiintyy vapaaseen tahtoon liittyviä asioita Voidaan ajatella, että Jumala vapaaehtoisesti rajoittaa omaa kaikkivoipaisuttaan sillä tavalla, ettei hän toimi oman luonteensa tai antamiensa lupausten vastaisesti. Tämä sisällyttää tietysti myös sitoutumisen logiikkaan, jolloin hän ei voi kaikkivoipaisuutensa turvin esimerkiksi toimia lupauksiansa vastaan rikkomatta niitä. Myös ihmisen vapaa tahto edellyttää sitä, että Jumala rajoittaa toimivaltuuksiaan niin, että ihmisellä on todellinen mahdollisuus valita vastoin Jumalan tahtoa. Ihminen siis voi vapaan tahdon mukaan valita, että uskooko hän Jumalaan.

2 kommenttia:

  1. Vapaan tahdon vertaaminen kristinuskoon on hyvä idea ! Mielenkiintoinen teksti.

    VastaaPoista
  2. Termien määrittelyt olivat selkeät ja täyteläiset, kristinuskovertaus toimi hyvin.

    VastaaPoista